Pysy terveenä, pysy turvassa ja pysy innovatiivisena!

Tähän mennessä on mielestäni paikallaan sanoa, että kukaan ei olisi voinut ennustaa kokemaamme maailmantalouden täydellistä alasajoa. Arvet tulevat näkymään pitkän ajan. Kaikille on selvää, erityisesti meille vieraanvaraisuusalalla, että olemme menetettyjen tulojen lisäksi myös kokeneet merkittäviä mielenterveystappioita. Tämä kaikki on ollut meille kaikille mullistavaa aikaa. Sen sijaan, että keskittyisimme menetettyihin asioihin, on aika alkaa miettiä tulevaisuutta – kuinka sisukkuus ja sietokyky auttavat meitä kestämään läpi tämän vaikean ajan. Meidän on hyvä ajatella luovasti ja epätavanomaisesti osataksemme navigoida tämän kriisin läpi. Voi olla turhauttavaa kuulla muiden kertovan meille, että meidän on keskityttävä kasvuun ja mahdollisuuksiin, samalla kun omasta mielestämme ajatusten kääntäminen positiiviseen on vaikeaa. Tarvitsemme kuitenkin juuri sitä samaa yrittäjyyttä joka sai meidät aikoinaan aloittamaan yrityksemme. Usko, positiivisuus, päättäväisyys, intohimo ja inspiraatio, visiosi ohella, samoin kuin kyky inspiroida ihmisiä, ongelmanratkaisu ja tarmokkuus – kaikki nämä persoonallisuuden piirteet yhdessä yrityksesi perinteiden kanssa luovat sillan tulevaisuuteen tämän epävarman ajan aikana.

Monien yrittäjien kannalta haastavinta on ollut tämän vuoden epävarmuus. Miten voimme menestyä näissä olosuhteissa? Kuuntelin äskettäin tohtori Anita Sandsin teemapuhetta. Hän on viettänyt vuosia tutkien hyvin suorittavien tiimien suorituskyvyn anatomiaa – kuinka ne toimivat paineen alla ja ylittävät odotukset.

Hän kiteytti sen yksinkertaiseen ABCD-malliin:

  • Tietoisuus (Awareness)
  • Yhteenkuuluminen (Belonging)
  • Uteliaisuus (Curiosity)
  • Tarmokkuus (Drive)

A (Awareness): Tietoisuus käsittää sekä itsetuntemuksen että tilannetietoisuuden. Kriisi tuo esiin eriarvoisuuksia. Kysy itseltäsi, miten tämä kriisi saavutti minut? Mikä auttaa minua olemaan monipuolisempi? Mikä kuluttaa minua loppuun? Mistä voin ammentaa todellista hyvinvointia? Voimme pohtia, mitä meidän on pistettävä peliin. Tutkimalla itseämme voimme nähdä, miten haluaisimme vastata, eikä niinkään miten todella reagoimme. Tiedämme, että meille asetetaan tilanteen niin vaatien erilaisia vaatimuksia. Ymmärrämme myös, että on ensin puettava oma happinaamarimme.

Uteliaisuus on supervalta … se mahdollistaa sietokyvyn, koska se antaa meille mahdollisuuden ajatella kaikkea mitä saamme voittaa eikä menettää.

B (Belonging): Kriisi tuo esiin prioriteetteja. Jos et tunne että kuulut joukkoon, ajelehdit helposti pois. Työntekijämme saattavat hyvinkin kysyä itseltään eksistentiaalisen kysymyksen ”mikä pitää minut täällä?”. Meidän on rakennettava hyväksynnän ilmapiiri. Ei pelkästään niin että he kuuluvat tiimiin, vaan meidän rakennettava organisaatioomme sellainen luottamustaso, jossa kaikki työntekijät tuntevat olevansa arvostettuja. Yhteenkuuluvuus voidaan määritellä sen tietämiseksi miksi jäsenet kuuluvat yhteen – siksi, että kaikilla on selvä kuva tiimin tarkoituksesta ja sen merkityksellisyydestä. Se on kuin lisäisi puita tuleen.  Kun työntekijät eivät voi kuvitella olevansa missään muualla, olet onnistunut tässä.

C (Curiosity): Uteliaisuus on voimaa! Se on yksi kahdesta asiasta, jotka voivat saada meidät jättämään passiivisen tilan. Uteliaisuus vähentää sen riskiä, että pelko tai suru musertaisi meidät. Se muuttaa sitä, miten suhtaudut muutokseen. Voimme kysyä ”mitä pystyin tekemään, mitä en muuten olisi tehnyt?”. Uteliaisuus johtaa sietokykyyn, koska se antaa meille mahdollisuuden ajatella pikemminkin mitä saavutimme, eikä niinkään sitä paljonko menetimme.

D (Tarmokkuus): Suorituskykyiset joukkueet eivät tingi tietyistä asioista – levon tarve on yksi niistä. Levon ja toipumisen huomioiminen tarkoittaa, että sinun on oltava tarkkaa siinä kuinka jaat aikaa ja resursseja. Meidän kaikkien on pohdittava tarkemmin sitä, miten me käytämme aikaa ja mihin. Kun voimat ovat jo entisestään vähissä, emme halua kaikkien osallistuvan kaikkeen, jos heidän ei ole pakko. Annamme tiimimme hengähtää ja löytää jälleen tarvittavan tasapainon. Ymmärrämme mitä yksittäiset henkilöt ovat käyneet läpi ja pyydämme heitä kertomaan, mitä he tarvitsevat palautuakseen. Voimme sitten kannustaa heitä ja tarjota tukea kohti tulevaa uutta vuotta.

Espanjantauti aiheutti paljon tuhoja vuosina 1918-1921. Mutta 1920-luku osoittautui modernin historian innovatiivisimmaksi aikakaudeksi. Kun me ihmiset koemme todellisen uhan, vastaamme uskomattomalla yrittäjävoimalla. Olemme kaikki epäilemättä oppineet paljon liiketoiminnastamme kuluneena vuonna. Olen keskustellut useiden suurien hotellien omistajien kanssa, jotka ovat muuttaneet toimintaansa ja alkaneet tarjota ”dine at home” -pakkauksia ja luoneet kokonaan uuden tulovirran yritykselle. Olen jutellut hotellien omistajien kanssa, jotka ovat päättäneet noudattaa kahden metrin etäisyyden sääntöä ravintolansa pöytien välillä, koska heidän mielestään se parantaa ruokailukokemusta. Olen puhunut hotellien kanssa, jotka ovat tehneet muutoksia palveluihinsa koska he ovat huomanneet, että pelkkä ruoanlaitto ja kahvinkeitto ei tuo tarvittavaa tuottoa. Jotkut joiden kanssa olen puhunut ovat päättäneet etteivät he enää tarjoa yhden yön yöpymisiä, vaan vähintään kahden yön majoituksia, koska se tekee heidän mielestään liiketoiminnasta yksinkertaisempaa ja koska se antaa vieraille mahdollisuuden todella nauttia majoittumisestaan. Nykyinen tilanne on myös antanut joillekin hotellien omistajille tilaisuuden vastata kysymykseen ”miten meistä tulisi parempi yritys?”. On ollut mahdollista uudelleenkouluttautua ja opiskella, joka ehkä ei ennen ollut priorisoitua. Ei ole epäilystäkään siitä, että tämänhetkeinen tilanne tulee lopulta päätökseen, joten päättäkäämme tehdä tarvittavat muutokset jotka tekevät yrityksistämme menestyvän, ja ottakaamme optimistisen johdon, tulevaisuus tähtäimessä.